Difference between revisions of "North Saami and Inari Saami/Pending tests"

From Apertium
Jump to navigation Jump to search
Line 16: Line 16:
* {{test|sme|Golmmas sihtet gáfe.|Kuulmâs uážžuh käähvi.|Kuulmâs halijdeh käähvi.}}
* {{test|sme|Golmmas sihtet gáfe.|Kuulmâs uážžuh käähvi.|Kuulmâs halijdeh käähvi.}}
* {{test|sme|Mus leat njeallje ovcceža.|Must láá nelji ovccáá.}}
* {{test|sme|Mus leat njeallje ovcceža.|Must láá nelji ovccáá.}}
* {{test|sme|Son lea logiid fáhcaid juo láhppán.|Sun lii luuvijd vaaccâid jo láppám.|Sun lii luuvijd vaacâid jo láppám.}}
* {{test|sme|Son lea logiid fáhcaid juo láhppán.|Sun lii luuvijd vaacâid jo láppám.|Sun lii luuvijd vaacâid jo láppám.}}
* {{test|sme|Ii máŋggaid sabehiiguin goastta gosage.|Ij maaŋgâi savehijguin koostâ kuussân.}}
* {{test|sme|Ii máŋggaid sabehiiguin goastta gosage.|Ij maaŋgâi savehijguin koostâ kuussân.}}
Diimmu birra:
Diimmu birra:

Revision as of 19:08, 27 December 2015

see also North Saami and Inari Saami/Regression tests


Clitics

Misc

  • (sme) Doppe ledje buot meahci eallit. → Tobbeen lijjii puoh meeci elleeh. :: this is a comment

One can add comments here also.

With numbers

  • (sme) Ii miljovnnain sáhttá oastit viesu dán áigge. → Ij miljovnáin pyevti uástiđ viäsu taan ääigi. :: IM: Sääni “sáhttá” kolgâččij muu mielâst leđe sáhtte.
  • (sme) Miljovnnaiguin gal baicca boađášii viessu. → Miljovnijguin kale peiccâ puáđáččij viäsu.
  • (sme) Mun gádden supmi miljovdnan, muhto ii leange eambbo go moadde duhát. → Mun jurdim sume miljovnân, mut ij lamaškin eenâb ko muáddi tuhháát.
  • (sme) Gávccilogiguđas (1986:s) ledjen mun ain vuođđoskuvllas. → Kähcilovkuuđâst (1986:st) lijjim mun vuáđuškoovlâst. :: Kähcilovkuuđâst (1986:st) lijjim mun ain vuáđuškoovlâst.
  • (sme) Golmmas sihtet gáfe. → Kuulmâs uážžuh käähvi. :: Kuulmâs halijdeh käähvi.
  • (sme) Mus leat njeallje ovcceža. → Must láá nelji ovccáá.
  • (sme) Son lea logiid fáhcaid juo láhppán. → Sun lii luuvijd vaacâid jo láppám. :: Sun lii luuvijd vaacâid jo láppám.
  • (sme) Ii máŋggaid sabehiiguin goastta gosage. → Ij maaŋgâi savehijguin koostâ kuussân.

Diimmu birra:

  • (sme) Boađán maŋŋil guovtti. → Puáđám maŋeláhháá kyevti.
  • (sme) Mun jávkkan guovttis guđa rádjái. → Mun ájánâm kyevtist kuuđâ räi.

Relative/interr. pronouns

  • (sme) Dat olbmot, geat áigot boahtit. → Toh ulmuuh, kiäh áiguh puáttiđ.
  • (sme) Máret muitalii ságaid juohkehažžii, gii gillii gullat. → Maarit muštâlij saavâid juáhážân, kote voojij kuldâliđ.
  • (sme) Mat veahkit dus leat? → Moh iišijd tust láá?
  • (sme) Mat vehkiid bat barggu gaskan vulget? → Maŋe váráskis pargo koskân vuolgih? :: More natural: Mon váráskis koskân pargo vuolgih?
  • (sme) Guđemuš viesuin orrot olbmot? → Kotemuin viäsuin oroh ulmuuh?
  • (sme) Guđemuš beatnagiid galgá báttis veaddit? → Kotemuid pennud kalga päädist veddiđ?
  • (sme) Guđiid biktasiid mun galggan bassat? → Kotemuid pihtâsijd mun koolgâm poossâđ?
  • (sme) Siđan mašiinna, mainna sáhtán gávtti goarrut. → Halijdâm maašin, moin puávtám mááccuh kuárruđ.
  • (sme) Geaiguin don reivvestalat? → Kiäiguin tun čalâččâh?
  • (sme) Atte munnje daid girjjiid, main siiddut leat gaikodan. → Adde munjin taid kiirjijd, moi siijđoh láá kiškodâm.
  • (sme) Mun válddán dan veaskku, masa telefovdna čáhká. → Mun vááldám taan viäsku, moos puhelin máttá.
  • (sme) Sirdu dan beavddi, man alde lea TV. → Sirdoon taan peevdi, mon alne lii TV.
  • (sme) Mii riŋget daidda váhnemiidda, geaid mánát borgguhit. → Mij suáittip toid vanhimáid, kiäi párnááh porgotteleh.
  • (sme) Mun vieččan dan reaga, goappá don guođát. → Mun viežâm tom rievâ, kuábbáá tun kuáđáh.
  • (sme) Man don siđat, dán, duon vai dien? → Mon tun halijdâh, taan, tuon vâi tien?
  • (sme) Sabehat mat ceaggájedje seainni vuostá, leat jávkan. → Saveheh moh ciäggájii seeini vuástá, láá lappum.

Other pronouns

  • (sme) Ja nugo olmmoš gohčodii guđege ealli, nu dat šattai navdojuvvot. → Já nuuvtko olmooš kočodij jyehi ellee, nuuvt tot šoodâi nobduđ.
  • (sme) Dus ii leat mihkkege ákkaid mannat dohko. → Tust ij lah mihheen aagâid moonnâđ toho.
  • (sme) Giittos eatnat luoikamis. → Kijttos ennâg luoikkâmist. :: Kijtosennâg luoikkâmist.
  • (sme) Mii čorgestallat veahážiid juohke beaivvi. → Mij čurgiistâllâp ucánjii jyehi peeivi.
  • (sme) Ja lea dat nuppiide sámiide nai hávski gullat sámi dili birra. → Já lii tot nubbijd-uv sämmiláid hävski kuullâđ säämi tiileest.
  • (sme) Don gal it dohkke maninge. → Tun kal jieh tuhhii manengin.
  • (sme) Ii sáhte dan geavahit masage. → Ij pyevti kevttiđ tom moossân.
  • (sme) Mánát iešguđege sogas deaivvadedje ja lahkanedje guhtet guimmiideaset. → Párnááh jieškote-uv suuvâst teivâdii já aldanii jieškii-uv kuoimijdis.
  • (sme) Olbmot háleštedje guhtet guimmiideasetguin. → Ulmuuh savâstellii jieškii-uv kuoimijdiskuin.
  • (sme) Ovddemus galge nannet oahpahusa goabbat sajis. → Ovdemustáá kolgii nonniđ máttááttâs kuábbáá-uv saajeest.
  • (sme) Sápmelaš giehtaduojár ii sáhte dakkáriiguin nagodit gilvalit. → Sämmilâš kietâtuáijár ij sääti vaijeej tagarijguin kištottâllâđ. :: Sämmilâš kietâtuáijár ij sääti vaijeeđ tagarijguin kištottâllâđ. (Dulkon: eahpesihkkar, nagodago giehtaduojár gilvalit).
  • (sme) Son čállá guktuid gieđaiguin. → Sun čálá kuohtui kieđâiguin.
  • (sme) Fertet juoppá áššis dahkat mearrádusa. → Fertiih nube ääšist toohâđ miärádâs.
  • (sme) Son vállje juoppá máná. → Sun väljee nube párnáá. :: ii sátnedárkilis jorgalus.
  • (sme) Son lea juoga mas leamaš mielde. → Sun lii mastnii lamaš mieldi.
  • (sme) Son lea juostá leamaš mielde. → Sun lii eidu lamaš mieldi.
  • (sme) Son lea juoga masa darvánan. → Sun lii moosnii tarvanâm.
  • {{test|sme|Son lea juosat darvánan.|Sun lii kuusnii tarvanâm.|Sun lii moosnii tarvanâm.
  • (sme) Ii mihkkege nu heittot, ahte juonin ii leat buorre. → Ij mihheen nuuvt heeitug, et mastniigin ij lah pyeri.
  • (sme) Máhtte lea juostá leamaš, gos liikui bures. → Matti lii kostnii lamaš, moos lijkkui pyereest.
  • (sme) Mánát leat juosat dolvon biilačoavdagiid. → Párnááh láá kuusnii tuálvum autočovduid.
  • (sme) Oahpaheaddji lea dušše muhtumiidda juohkán doarjjaárkkaid. → Máttáátteijee lii tuše motámáid juáhám toorjâaarkâid.
  • (sme) Ánne lea soapmásii suhttan. → Ánná lii suámásân suttâm.
  • (sme) Iigo dát dohkkešii juoga masa? → Ij-uv taat tuhhiiččii moosniigin?
  • (sme) Mun sáddejin reivve muhtun kantuvrii. → Mun vuolgâttim reeivâ mottoom kontturân.
  • (sme) Máret gal jáhkká vaikko geasa. → Maarit kale osko veikkâ kiäs.
  • (sme) Son lea geasa nu muitalan ságaid. → Sun lii kiäsnii muštâlâm saavâid.
  • (sme) Son náitala vaikko goappáin oappáin. → Sun náájá veikkâ kuábbáin obbijn.
  • (sme) Mun oasttán vaikko makkár herskuid. → Mun uástám veikkâ magarijd heerskuid.
  • (sme) Ii guđesge lean niesti mielde. → Ij kiästán lamaš niesti fáárust.
  • (sme) Son ii fuola ovttaidge sabehiid. → Sun ij huolâ oovtâidgin savehijd.
  • (sme) Mis eai leat makkárge heađit. → Mist iä lah magarehkin eđeh. :: sg lea buoret. Mist ij lah maggaargin eeti.
  • (sme) Moai ean leat lohpidan goappáge bargái eambbo bálkká. → Muoi iän lah lopedâm kuábbáágin pargei eenâb päälhi. :: bargái?
  • (sme) Máret biehku juohke duššiin. → Maarit piähu jyehi tuušijn.

Demonstrative pronouns

  • {{test|sme|Dáid mašiinnaiguin lea álki goarrut.|Tai mašinijguin lii älkkee kuárruđ.|Täi mašinijguin lii älkkee kuárruđ.
  • (sme) Dáiguin mašiinnaiguin lea álki goarrut. → Täi mašinijguin lii älkkee kuárruđ.
  • (sme) Dáidda beatnagiidda attán dávtti. → Täid pennuid adelâm täävti.
  • (sme) Mun gádden Elle dienin. → Mun jurdim Eeli tanen.
  • (sme) Duoinna sáhttá čállit. → Tuoin puáhtá čäälliđ.
  • (sme) Dáin ii leat ollu ávki. → Täin ij lah ennust ävkki.
  • (sme) Daidda čatnasit ollu ovdagáttut. → Täid čonâseh ennuu munekááduh.
  • (sme) In dovdda dieid ovdamuniid. → Jiem tuubdâ tieid ovdâmuunijd.
  • (sme) Eadni tevdnii duoid. → Enni sáárgui tuoid.

Refl. pronouns

  • (sme) Geanin don gáttát iežat? → Kenen tun jurdáh jieijâd?
  • (sme) Soai leaba iežaineaskka jurddašan ahte dál ii gánnát biilla oastit. → Suoi lává jiečânis jurdâččâm et tääl ij kannat auto uástiđ. :: Lene: com jieijâinis
  • (sme) Son humai iežainis. → Sun sáárnui jiečânis. :: Lene: com jieijâinis

Recipr. pronouns

  • (sme) Sii čergo guhtet guimmiineaset. → Sij čerguu jieškote-uv kuoimijnis. :: Sij čerguu koskânis.
  • (sme) Soai čeargguiga goabbat guimmiineaskka. → Suoi čiärgoin kuohtuuh kuoimijnis. :: Suoi čiärgoin koskânis.
  • (sme) Mii oaččuimet guhtet guoimmisteamet liđiid. → Mij uážuim kyeimistân raasijd.
  • (sme) Sii addet guhtet guoibmáseaset liđiid. → Mij uážuim jieškii-uv kuoimijnân raasijd. :: Sij adelii kuáimásis raasijd.
  • (sme) Ean birge goabbat guoibmáme haga. → Iän piergii kuábáškin kuoimijttáá. :: Iän piergii nubijdânttáá.
  • (sme) Mii bearráigeahččat guhtet guoibmámet mánáid. → Mij piäránkeččâp jieškii-uv kuoimijdân párnáid. :: Mij piäránkeččâp nubijdân párnáid.
  • (sme) Sii dovdet guhtet guoimmiset. → Sij tobdeh jieškii-uv kuoimijdis. :: Sij tobdeh kyeimis.
  • (sme) Soai dovdaba goabbat guoimmiska. → Suoi tubdâv kuohtuuh kuoimijdis. :: Suoi tubdâv kyeimis.
  • (sme) Dii oaččuidet skeaŋkka guhtet guimmiineattet. → Tij uážuid skeeŋkâ jieškii-uv kuoimijnâd. :: Tij uážuid skeeŋkâ kyeimistâd.
  • (sme) Dii oaččuidet skeaŋkka guhtet guoimmisteattet. → Tij uážuid skeeŋkâ jieškii-uv kyeimistâd. :: Tij uážuid skeeŋkâ kyeimistâd.
  • (sme) Sii ledje hárbman guhtet guimmiidasaset. → Sij lijjii iäddum jieškii-uv kuoimijdis. :: Sij lijjii iäddum kuoimijdis oolâ.
  • (sme) Sii ledje hárbman guhtet guoibmáseaset. → Sij lijjii iäddum jieškii-uv kuáimásis. :: Sij lijjii iäddum nubijdis oolâ.
  • (sme) Mii liikot guhtet guimmiidasamet. → Mij lijkkup jieškii-uv kuoimijdân. :: Mij lijkkup kuoimijdân.
  • (sme) Mii liikot guhtet guoibmáseamet. → Mij lijkkub jieškii-uv kuáimásân. :: Mij lijkkup kuáimásân.
  • (sme) Doai oinniide goabbat guoimmáde. → Tuoi oinijd kuohtuuh kuáimád. :: Tuoi oinijd kuáimád.
  • (sme) Soai oaččuiga skeaŋkka goabbat guoimmiska. → Suoi kuohtuuh uážžoin skeeŋkâ kyeimistis.
  • (sme) Moai liikojetne goabbat guoibmáseame. → Muoi lijkkojeen kuohtuuh kuoikijdân. :: Muoi lijkkojeen kuáimásân.
  • (sme) Soai geahčaiga goabbat guoimmiska. → Suoi keejáin kuábáš-uv kyeimis.
  • (sme) Buohkat suorganedje ja jerre guhtet guimmiineaset: Makkár sátni lea dát? → Puohah suorgânii já koijâdii jieškiäin-uv kyeimistis: Maggaar sääni taat lii?